Historiikki

Jämsän Muistiyhdistyksen historiikki

Jämsän seudun dementiayhdistys ry perustettiin marraskuussa 1990 Alzheimer-keskusliiton alajärjestönä. Silloin elettiin Suomessa aikaa, jolloin geriatriasta oli tullut lääketieteen erikoisala ja keskussairaaloissa käynnistettiin geriatrisia yksiköitä, Jyväskylässä se tapahtui 1987. Samaan aikaan alettiin perustaa myös Alzheimer- ja dementiayhdistyksiä. Helsingin Alzheimeryhdistys perustettiin 1986.

Niin kuin yleensä uutta kansalaistoimintaa aloittaessa käy, yhden ihmisen innostus sytyttää toisen ja niin edelleen. Niin kävi meillä täällä Jämsässäkin. Terveyskeskuslääkäri Eeva Rousi (silloin Pekkarinen) oli vuoden 1989 lopulla työssä Kinkomaan sairaalan geriatrisella osastolla. Siellä hän oli seurannut dementiapotilaiden omaisille järjestettyä ensitietokurssia.  Palattuaan hän ryhtyi innostamaan Saara Tennilää, joka toimi silloin kotisairaanhoidon ja vuodeosastojen ylihoitajana, samanlaisen kurssin järjestämiseksi myös täällä Jämsässä. Kurssi pidettiinkin kesäkuussa 1990. Tällöin havaitsimme sen tuen, tiedon ja puhumisen tarpeen, mikä omaishoitajilla oli. Näimme tarpeelliseksi tarjota omaisille mahdollisuutta edelleen tavata toisiaan ja saada keskustella ongelmistaan. Käynnistimme omaisille keskusteluryhmän, jonka vetäjäksi sitoutui sairaalapastori Hellevi Malinen (silloin Antila).

Ensitietokursseja järjestettiin 90-luvulla yhteistyössä yhdistyksen sekä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa, myöhemmin vastuu kursseista on siirtynyt muistipoliklinikalle ja muulle kunnalliselle vanhusten hoidon henkilökunnalle, kursseja järjestetään edelleen vuosittain.

Kartoitimme tuolloin Jämsän ja Jämsänkosken alueella keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien tilanteen. Heitä löytyi vuodeosastoilta ja sairaalasta 52 ja kodeista 30 eli vähän verrattuna nykytilanteeseen. Kotona asui kymmenen, joiden katsottiin olevan välittömän hoitopaikan tarpeessa.

Syksyllä 1990 teimme päätöksen, että perustamme dementiayhdistyksen, jonka tavoitteena olisi omaisten tukemisen lisäksi dementiakodin perustaminen.

Puheenjohtajaksi saimme metsänhoitaja Jukka Taipaleen, joka omaisena oli syttynyt asialle. Perustavassa kokouksessa oli jo mukana myös silloinen omaishoitaja Kaija Ståhlberg, joka sitten vuodesta 1998 on vuoteen 2011 saakka toiminut yhdistyksen aktiivisena puheenjohtajana. Kaija Ståhlbergin tunnemme osaavana ja puuhakkaana henkilönä, joka oman työnsä ohella on tehnyt parhaansa yhdistyksen, dementiakotien ja myöhemmin sen projektien hyväksi.

Hallituksen jäsenet ovat kaiken aikaa olleet aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa. Jäsenissä on ollut useita sellaisia, jotka työssään terveydenhuollossa tai sosiaalitoimessa ovat olleet tekemisissä dementiapotilaiden kanssa sekä omaishoitajia. Saara Tennilä oli sihteerinä yhdistyksen toiminnan alkuvaiheessa samalla vastaten dementiakotien hallinnollisista tehtävistä. Hänen jälkeensä niistä huolehti Kaija Ståhlberg. Puheenjohtaja on vuodesta 2012 lähtien ollut Anja Kaislo. Vuodesta 1999 alkaen sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet Marjatta Luomanperä, Suvi-Päivi Asiala, Sirkka Hellgren, Anja Kaislo, Tarja Naarajärvi, Anu Lehtonen ja vuodesta 2013 lähtien Kaija Ståhlberg.


Dementiakotivaihe

Raha-automaattiyhdistykseltä saadun käynnistämisavustuksen ja kahden vuoden toimintatuen turvin saimme aloitettua dementiakoti Saaranhovin toiminnan toukokuussa 1992. Kodissa oli tilaa 8 asukkaalle  ja henkilökuntaa oli kuusi kokoaikaista sekä kaksi osa-aikaista hoitajaa. Koti aloitti toimintansa kaupungin omistamassa pienkodiksi rakennetussa talossa. Vuonna 1994 toiminta siirtyi Alhojärvelle Tuorilaan, mistä saatiin viihtyisä koti 12:lle asukkaalle. Kaupungin toivomuksesta käynnistimme toisen 10-paikkaisen Alatuvan vuonna 1997 Lukkoilakodin yhteyteen.

Toiminta-ajatuksena dementiakodeilla oli olla hoitokoti niille muistisairauksia sairastaville, joiden kotona hoitaminen oli käynyt ylivoimaiseksi, mutta jotka olivat vielä liikkuvassa kunnossa. Koteihin pyrittiin luomaan turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Yksilöllisyyden huomioon ottaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja hyvä perushoito olivat hoidon perusasioita. Näiden toteuttamiseen pidettiin sopivana toimintamallia, jossa kodin asukkaat ja henkilökunta elävät päivittäistä elämäänsä kodinomaisesti yhdessä. Henkilökunta valittiin tavoiteltuun toimintamalliin sopivaksi sekä koulutukseltaan että työkokemukseltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan. Sitoutumista suunnitellun mukaiseen hoitoyhteisöön pidettiin tärkeänä. Tässä myös onnistuttiin.  Myös henkilökunnan koulutukseen panostettiin. Saaranhovin ja Alatuvan henkilökunnasta tuli vahvoja osaajia. Siitä olivat osoituksena usein omaisilta saadut kiitokset.

Kotien toiminta dementiayhdistyksen ylläpitämänä jatkui vuoteen 2005. Sen jälkeen kaupunki teki sopimuksen niiden toiminnan jatkamisesta Medivireen kanssa. Sittemmin vuoden 2011 alussa  Saaranhovin toiminta lakkautettiin. Asukkaat siirrettiin  yksityiseen Koskikotiin, jonka nykyisin omistaa Esperi sekä Pihlajalinnan Johannakotiin, Alatupa siirtyi kaupungin toiminnaksi Lukkoilakodin yhteyteen.


Projektien vaihe

Kotihoidon tukeminen

Jämsän dementiayhdistyksen toiminnassa alkoi uusi vaihe. Kun viidentoista toimintavuoden aikana dementiakotitoiminta oli vakiintunut kiinteäksi osaksi Jämsän seudun sosiaali- ja terveyspalveluita, päätti yhdistys suunnata voimavaroja avohoidon kehittämiseen ja luopua dementiakotitoiminnasta vuoden 2006 alussa. Jämsän seudun vanhustenhuollon erityiseksi tavoitteeksi asetettu panostus avohoitoon. Tavoitteena oli, että mahdollisimman moni vanhus voisi asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista.

HOITOKOTINA OMA KOTI -hanke sai rahoituksen RAY:ltä vuosille 2005 - 2007.

Projektin ansiosta selkeni kokonaiskuva dementoituneiden ja heidän omaistensa kotihoidon tilanteesta. Tältä pohjalta yhdistyksen toimijoilla heräsi kehittämisideoita dementoituneiden ja heidän omaistensa elämänlaadun, hoidon ja tukipalvelujen kehittämiseksi.

KUNTOUTUSTA KOTEIHIN -hanke oli jatkoa edelliselle. Sen tavoitteena oli kuntoutuksellisten menetelmien kehittäminen muistioireisten ja heidän omaistensa kotihoitoon sekä tukea dementoituvien ja heidän omaistensa oikeutta ja mahdollisuutta kuntoutukseen koko sairausprosessin ajan.

Projektin toiminta-aika oli kolme vuotta 2008 - 2010. Projektilla olleet tavoitteet saavutettiin hyvin.

Ohjauksen, neuvonnan ja tiedottamisen kehittämiseen panostettiin ja laadittiin niistä ohjeet ammattihenkilöille.

OSALLISTUVA MUISTISAIRAS - MUISTISAIRAUKSEN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN MALLI -hankkeelle on saatu RAY:n rahoitus vuosille 2012 - 2015. Suunniteltu toiminta kohdistuu väestötasoisesti kaiken ikäisiin muistisairauksien riskitekijöiden ja niiden ehkäisyn tunnetuksi tekemiseksi mm. nuorten ja työikäisten keskuudessa. Yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen ja muiden toimijoiden mm. GeroCenterin kanssa on tavoitteena luoda toimintamalli, jonka avulla voidaan tehokkaasti tukea muistisairaita siten, että he pystyvät säilyttämään itsenäisen ja aktiivisen otteen elämässään. Omaisille ja läheisille annettava tuki sisältyy myös edelleen projektin ohjelmaan.

JÄMSÄN MUISTIYHDISTYS RY

Viime vuosina on dementoivien sairauksien sijaan siirrytty puhumaan muistisairauksista. Tästä on seurannut tarve muuttaa myös järjestöjen nimiä. Valtakunnallinen liitto on Muistiliitto ry, ja meidän oma yhdistyksemme on vuodesta 2011 lähtien ollut Jämsän Muistiyhdistys ry.

Työ muistisairaiden ja heidän omaistensa hyväksi jatkuu.

TPL_BEEZ5_ADDITIONAL_INFORMATION